Blogisarjassa on tähän mennessä keskitytty perusasioihin, eli kuinka aurinkosähköasioissa päästään oikealle polulle. Tässä tekstissä kasvatetaan vähän tavoitteita, ja keskitytään suuriin aurinkosähköpuisto-hankkeisiin, joita Suomessa ei toistaiseksi ole kovin paljoa vielä rakennettu. Selvitämme miksi näin ja miltä tulevaisuus näyttää.
Aurinkosähköpuistot maailmalla
Aurinkosähkö on kasvanut nopeimmin luonnollisesti siellä, missä aurinko paistaa eniten. Lähempänä päiväntasaajaa myös suuret aurinkosähköpuistot ovat yleistyneet nopeimmin. Maailmalla suurten hankkeiden koko liikkuu 100x suuremmassa mittakaavassa kuin Suomessa ja yksittäiset voimalat voivat olla useamman sadan megawatin hankkeita. Yksi suurimmista puistoista on Kiinassa, Tenggerin aavikolla sijaitseva aurinkosähköpuisto, jonka kokonaisteho on peräti 1577MWp. Vertailun vuoksi Suomen suurin aurinkovoimala (Atrian aurinkosähköpuisto), on kooltaan ”ainoastaan” 6MWp. Aurinkosähköpuistojen yleistymisen on mahdollistanut teknologian kehitys ja sen kautta positiivinen kustannuskehitys, jolloin aurinkosähkön hinnassa on päästy tasolle, joka kilpailee tasaväkisesti muiden tuotantomuotojen kanssa.
Kuva: Atrian aurinkosähköpuiston suurin yksittäinen paneelialue, lähes 16 000paneelin yli 4MWp kokonaisuus
Aurinkosähköpuistot Suomessa
Kustannusten lasku on mahdollistanut aurinkosähkön kasvun myös Suomessa ja muutamia isompia hankkeita on viime vuosina toteutettu täälläkin. Aiemmin mainitun Atrian Aurinkosähköpuiston lisäksi, ainoastaan Lempäälän Energia on toteuttanut useamman MW:n kokoluokan puiston osana LEMENE-hankettaan. Molemmat mainitut aurinkosähköpuistot olivat osia Työ- ja Elinkeinoministeriön tukemia energiakärkihankkeita. Suurempien aurinkosähköpuistojen yleistymiseen on ollut kaksi merkittävää hidastavaa tekijää.
1) Lainsäädäntö
Aurinkosähkön yleistymistä on tuettu verohelpotuksilla ja perinteinen kiinteistön katolle asennettavan voimalan tuotanto on sähkön siirrosta sekä -verosta vapaa, kunhan voimalan tuotanto pysyy alle 800MWh vuodessa. Tämän lainsäädännön takia myös suurin osa Suomen suurimmista voimaloista on lähes identtisiä noin 900kWp voimaloita, jotta pysytään tuon verorajan alapuolella. Jos tuotanto ylittää tuon rajan yhdelläkin kWh:lla, muuttuu koko tuotanto verolliseksi, mikä laskee voimalan odotettua takaisinmaksuaikaa ja samalla muuttaa hankekehittäjän tilannetta. Aurinkovoiman lisäystä halutaan siis tukea, mutta sen ei haluta kasvavan liian nopeasti.
2) Pinta-alan tarve ja kustannus
Toinen merkittävä tekijä on aurinkovoimalan vaatima pinta-ala. Karkealla peukalosäännöllä voidaan arvioida, että 1MWp aurinkovoimala tarvitsee noin 1Ha pinta-alaa muusta käytöstä. Maailmalla aurinkovoimaloita rakennetaan verrattain halvan työvoimakustannuksen maissa valmiiksi tasaisille aavikoille, jolloin itse rakentaminen on edullista. Lisäksi kuuman ilmaston maissa energian kulutus kasvaa päivällä, jolloin kulutus ja tuotanto osuvat kohtuu hyvin yhteen.
Suomen pinta-alasta suurin osa on märkää tai hyvin puupitoista, jolloin perustamiskustannukset heikentävät hankkeen kannattavuutta. Metsä itsessään toimii hyvänä hiilinieluna, joten sitä ei kannata kaataa pelkästään aurinkovoimalan tieltä. Aurinkovoimalan sähkö tulisi myös saada syötettyä kulutuskohteelle ja harvemmin suurten kulutuskohteiden välittömässä läheisyydessä on joutomaata, mille ei muuta käyttöä keksitä.
Aurinkosähköpuiston voi toki rakentaa myös kauemmas kulutuskohteesta, sähköverkon varrelle, mutta tällöin yhtälöön tulee mukaan myös sähkön siirtokustannus eikä aurinkosähkön kokonaishinta ole tähän asti pärjännyt muille uusiutuville energiamuodoille, kuten tuulivoimalle. Osaamisen kehittymisen myötä kustannuksia on kuitenkin saatu alas ja suuret maa-asennushankkeet alkavat olla toteuttamiskelpoisia.
Kuva: LEMENE hankkeen eteläinen aurinkovoimala, 2MWp.
Koska näitä tehdään?
Solarigo on ollut mukana kehittämässä kaikkia merkittäviä maa-asennushankkeita Suomessa ja kertyneen kokemuksen pohjalta kustannusrakenne on saatu painettua niin alas, että uskomme suurten aurinkosähköpuistojen yleistyvän tulevina vuosina. Merkittävä tekijä on kohtuu kustannuksilla muokattavissa oleva maa-alue, jolle ei ole tuottavampaa käyttöä tiedossa.
Me Solarigolla panostamme vahvasti erilaisten uusien innovatiivisten hankkeiden kehitykseen, jotta pystymme tarjoamaan asiakkaillemme yhä enemmän puhdasta aurinkosähköä, myös muualla kuin omalla katolla tuotettuna.
myynti@solarigo.fi +358 40 543 2327
Kirjoittajana on vanhempi projektipäällikkö Ville Vairinen joka on toiminut tekstissä mainittujen hankkeiden projekipäällikkönä.
